keskiviikko 26. heinäkuuta 2017

Juhlat puutarhassa

Olen useammat kerran puhunut suuremmista juhlista puutarhassa. 
Kerrottakoon nyt siis mistä on kyse.


Monet jo tietävätkin, että olemme menossa naimisiin. 
Hääjuhla pidetään puutarhassa
Olemme kutsuneet n. 50 ihmistä juhlimaan kanssamme.
Aiomme suoriutua valmisteluista pääosin itse.


Tarkoitus on tehdä mukava, rento ja viihtyisä puutarhajuhla niille ihmisille, keiden kanssa haluamme päiväämme oikeasti juhlia.


Harkitsin pitkään, kirjoitanko tästä ollenkaan blogiin, mutta puutarhassa vietettävät juhlat ovat harvoin esillä puutarhablogeissa.  
Puutarhamiljöö sopii hienosti boheemeihin, vapaamuotoisiin juhliin, 
joissa ei ole tiukkaa kaavaa eikä hurjia vaatimuksia puitteille.
Mies on tehnyt pöydätkin itse.


Pöytien ohjeen löydät täältä. Ne käsiteltiin rautavihtrillillä, joka keloharmauttaa puupinnat ja suojaa homeelta.


Olen etsinyt Pinterestistä ideoita, jotka sopivat suunnitelmiimme. Ihania juttuja on loputtomasti.
Tässä vähän suunnitelmia Pinterestkansiostani:

Eniten paineita tulee tietenkin säästä, puutarhan virittämisestä tunnelmaan ja tarjoiluista. En oikein ole uhrannut ajatustakaan sille, että sataisi kokoajan. Katoksia on suunnitteilla ja talo on suuri. Sisällekin mahtuu.


Juhlissamme ei ole kliseisiä hääohjelmanumeroita eikä mitään, mikä tuntuu väkinäiseltä tai pakolta. Ei ole edes varmaa onko meillä kenkiä jalassa....

Puutarha on mikä on. Harmi, että pionit ovat jo menneet.
 Barrington Belle vielä tarjoilee parastaan.


Millaisia juhlia te olette pitäneet puutarhassa?
Hui! Nyt kun kirjoitin tämän, minua alkoikin jännittää!

lauantai 22. heinäkuuta 2017

Tunnelmavaloja puutarhaan

Villin pihan pihaa ei ole sähköistetty lainkaan. Minkäänlaisia pihavaloja irti rakennuksesta ei siis ole. Olen kokeillut vuosien saatossa joitakin aurinkokennolla toimivia tunnelmavaloja enkä ole ollut niihin kovinkaan tyytyväinen. Muutama päivä sitten silmiimme sattui Tokmannilla tällaisia pieniä aurinkokennolla toimivia valaisimia.

AURINKOVOIMALLA TOIMIVA VALAISIN
Koska meillä on tulossa elokuiset, suuremmat puutarhajuhlat (niistä kerron lisää myöhemmin), päätimme kokeilla läpäisevätkö nämä valot esteettisen seulani puutarhassa. Hinnalla niitä ei oltu pilattu. Neljä valaisinta saa kympillä. Ne lataavat akkujaan päivän ja syttyvät hämärässä. Ostimme kokeeksi neljä ja todettuani ne kelvolliseksi, hain tänään vielä muutamia lisää.

TOKMANNILTA 4 KPL 10€
Pidän siitä, että valaisin on huomiotaherättämätön ja yksinkertainen. Jännityksellä odotin, syttyvätkö ne kaikki. Syttyivät.

POPO TARKISTAA VALAISTUKSEN
Pikkuiset kuusenpalloa muistuttavat lasipallot näyttävät hauskoilta reunustaessaan istutusaluetta parin metrin välein.


 Yritin myös virittää pitkän jouluvalopiuhan  fairylight-tyylisiksi putoaviksi nauhoiksi koristeomenapuuhun. Ei sekään hullumpi ole. Huomasin myös, etten osaa lainkaan kuvata hämärässä.




Aurinkokennovalaisimet tulee vielä sijoitella niin, ettei niistä näkyisi juuri muuta kuin tuo pallukka. Tykkään niistä hämmästyksekseni aika paljon. On monta kertaa pitänyt katsella ikkunasta  valorivistöä kesäyössä.
Pitäisiköhän niitä hakea vielä lisää?


Hyvää kesäyötä!

torstai 20. heinäkuuta 2017

Hulluttelua puutarha-ajatuksilla

Mainitsin aiemmin, että minulle heräsi hulluja ajatuksia avoimien ovien pitämisestä puutarhassa.
En tiedä onko ajatuksesta mihinkään ja nyt, kun minuun yrittää TAAs tulla joku kamala flunssapöpö enkä jaksa tehdä yhtään mitään, tuntuu ajatus aivan höperehtimiseltä.


Mutta kerronpa nyt teille kuitenkin ajatukseni. Mitä jos puutarhassa olisi säännöllisesti avoimet ovet?  


Esimerkiksi jokaisen kuukauden ensimmäinen sunnuntai huhtikuusta syyskuuhun klo 15-18? Miltä se kuulostaisi? Puutarhan ystävät voisivat nähdä puutarhan kaikissa vaiheissaan? Tuollainen 20-40 innostunutta vierasta olisi juuri sopivaa eikä kolmetuntinen kerran kuukaudessa kuormittaisi juurikaan puutarhureita. 


Toinen ajatus liittyi alueen puutarhabloggaajiin. Mitä, jos olisi facebook-ryhmä esimerkiksi Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen puutarhabloggaajille? Voisi järjestää Blogimiitingin ja näkisimme vuorotellen toistemme puutarhoja? Voisi vaihtaa ideoita, taimia, siemeniä ja elämyksiä? Mitä sanotte?
Mielipiteitänne kaipailen siis kahteen asiaan:
Avoimet ovet Villissä pihassa?
Puutarhabloggaajien yhteistyö ja miitingit?

   

Minua suututtaa ihan tavattomasti tällainen puolikuntoinen olotila. Ei kuumetta, karhea kurkku ja vetämätön olo. Väsymys. Ja jo ainakin toista tai kolmatta kertaa tänä vuonna. Mur!
Kostoksi tein mansikkakakun!




Lisäksi hirveästi vitamiineja ja teetä sekä elokuvia!
Huomenna on kaikenlaista kivaa puuhaa.
   

tiistai 18. heinäkuuta 2017

Villiintynyt puutarha ja lisää pioneita

 Tässä vaiheessa kesää tuntuu, että puutarha villiintyy ja elää omaa elämäänsä. Pionit kaatuilevat, elämänlanka kiipeilee, ritarinkannukset makaavat pitkin pituuttaan. 
Kaikki on kypsän vihreää ja täyttä.


Pioneita ja niiden nuppujakin on vielä paljon. Voimakas sade on jättänyt jälkiään, mutta muuten monet istutusalueet tuntuvat olevan kauneimmillaan. Minulle tulee usein heinäkuussa sellainen fiilis, ettei puutarhaa hallitse ollenkaan. Oletteko lukeneet Muumit ja taikurin hattu- tarinan? Siinä taikurin hatusta kasvaa kaikenlaista valtoimenaan ja koko muumitalo muuttuu viidakoksi.


Muumithan reagoivat tilanteeseen nauttimalla viidakosta täysin siemauksin. Eivät he suinkaan yritä kitkeä ja hävittää tai edes mitenkään suitsia villinä talonsa kimpussa kasvavaa viidakkoa.

ETUALALLA PAEONIA LACTIFLORA HEI HAO BAO TAO

PAEONIA LACTIFLORA SWORD DANCE

PAEONIA LACTILFORA MOTHERS CHOICE  VAI ELSA SASS?

Muumeilta olisi paljonkin opittavaa. Muumit ovat ehkä keksineet Hyggeilyn. Tai oikeastaan epäilen, että Tove Jansson oli nero.

DIGITALIS PURPUREA SORMUSTINKUKKA

Nyt otan vapaapäivän kunniaksi päiväunet ja mietin sitten, mitä on tehtävissä? Aina voi ajaa nurmikkoa ja kastella keittiöpuutarhaa. Villiintyneitä istutusalueita voi tuijotella hämmästyksen vallassa ja tankata mielikuvia talven varalle. Pikkuisia kylvötaimia voi ihailla ja hipelöidä, voi haistella basilikoja kasvihuoneessa ja kerätä kukkia maljakkoon. Onhan sitä ... kaikenlaista puuhaa.

lauantai 15. heinäkuuta 2017

Pionien juhlat

Pionit ovat parhaimmillaan
Tosin sade on kaatanut muutamia ja muutenkin  pilannut valkoisten kukkia.

ALAPIHAN PIONIPENKIT OVAT YLITSEPRUSUAVIA
Katsoin kyllä nimiä kuvatessani, mutta nyt en enää muista. Joka tapauksessa suuria, tuoksuvia pionin kukkia on kaikkialla. 

PAEONIA LACTIFLORA SORBET (EHKÄ)

CORAL CHARM LOPPUVÄRISSÄÄN, TAKANA LIKUSTERISYREENI 
Tämä päivä on kulunut miehen tyttären rippijuhlajärjestelyissä. Kävin keräämässä leikkokukkia siivouksen ja leipomisen lomassa ja otin kameran mukaan. Huoh! Tiedättekö sen tunteen, kun tulee hätäännys, että kaikki kukat menevät ohi? Pitäisi istua yötä päivää pihalla silittelemässä ja nuuhkimassa pioneita. Kun vain ehtisi.

OI IHANUUTTA!
VALO TARTTUU PIONIN TERÄLEHTIIN


Pioneita riittää myös maljakoihin. Maata pitkin makaavat päätyivät juhlapöytiin sisälle ja ulos.

HYVÄÄ JUHLAPÄIVÄÄ RAKAS RONJA!
   
Huomiseksi on luvattu vain aurinkoa ja pioneita.
Puutarhassa kelpaa juhlia!
   

torstai 13. heinäkuuta 2017

Ihana, kamala sade

Eilen satoi lähes koko päivän. Kun illalla töiden jälkeen kiersin puutarhassa, en ollut ollenkaan varma onko sade hyvä vai huono? Mattikaan ei ollut ihan varma. Ikkunasta poistumista piti harkita tarkkaan.

MATTI -KISSA MIETTII

Puutarha tarvitsee toki vettä. Mutta ei mielellään kaatamalla tuntitolkulla silloin, kun pionit ovat täydessä kukassa. Niinpä minä kuljin pitkin istutusalueita kymmenen aikaan illalla ja ravistelin hellästi pionin kukista vettä pois. Hassua puuhaa. Ilma oli lämmin ja vesi pioneissakin tuntui lämpimältä. Ilmankosteus oli huikean trooppinen ja puutarhassa sekoittuivat satojen kukkien tuoksut.

IMMACULEE PIONI

Kuunliljojen takana kasvavat pionit nojasivat tukeviin kuunliljan lehtiin. Kuvassa ehkä Immaculee.
Vetta tippui kaikkialta, vaikkei enää satanut ja pioninsuojelija kastui kierroksella myös.

Varjoliljani ovat levinneet  hyvin. En saanut otettua kunnon kuvia pilvisessä hämärässä ja kameran akkukin tyhjeni. Varjoliljojen leviämiseen ei voi olla kuin tyytyväinen, sillä yksittäiset sipulit (vai mukulat?) ovat kovin arvokkaita.

LILIUM MARTAGON VARJOLILJA

Tämä pioni kasvaa keltaisessa penkissäni ja olen ilmeisesti olettanut sen olevan keltaisempi. Nimilapussa lukee Primevere. Joskus saattaa olla purkissa jotain muuta, mitä luulee saavansa, mutta onkohan tämä se? Esimerkiksi Pionien kodin sivulla Primevere on erinäköinen, mutta Google haulla sain tämän näköisiä. Jotenkin kasvien nimisekaannukset edelleen jaksavat ärsyttää, vaikka  siihen luulisi olevan jo tottunut.

PAEONIA LACTIFLORA PRIMEVERE

Veden vallasta piti pelastaa myös kasvihuoneen päädyssä olleet kylvökset. Ruukut olivat muovitarjottimilla ja uivat vedessä. Kaikki paitsi keltainen kärsämö ovat itäneet hyvin. Suloisia pikkutaimia on vaikka kuinka paljon. Ihanaa!


Sade on kuitenkin hyväksi luonnolle ja puutarhalle, vaikka pionien kaatuminen hirvittääkin. Villissä pihassa on kuitenkin paljon pioneita vielä nupullaan ja viikonloppuna rippijuhlat, joihin tarvitaan leikkokukkia. Luontoa vastaan on turha kiukutella. Sää on sellainen  kuin on ja meidän tulee sopeutua. Puutarhurit eivät yleensä edes toivo pitkiä hellejaksoja. Ne ovat puutarhalle hyvin kuluttavia. Viileys takaa pisimmän kukinnan. 

Think positive! 



tiistai 11. heinäkuuta 2017

Takaisin töihin - back to work

Ensimmäinen pikkulomanen on ohi ja huomenna menen töihin taas. Olen siitä onnekas, että todella pidän työstäni eikä töihin meneminen harmita yhtään. Lisäksi saan ottaa käyttöön ihanan, uuden kalenterin. Tai oikeasti se on weekly planner.



Minulla oli vuosia käytössä vain Macin sähköiset kalenterit. Palasin kuitenkin paperikalenteriin, koska pidän sen fiiliksestä. Muistiinpanojen tekemisestä ja sivujen selailusta.


Tilasin Moleskinen Limited edition 18 kuukauden viikkopäivyrin MOLESKINEN omasta verkkokaupasta. Liisa Ihmemaassa-teema tuntui omalta. Olenhan vähän Liisana ihmemaassa kaiken aikaa. Siihen liittyy yrittäjyydestä luopuminen ja vieraalla työskenteleminen 12 vuoden jälkeen yhtälailla kuin omaan puutarhaan putoaminenkin. Vähän kuin kanin koloon.


En aio blogissa puhua työasioista sen enempää, mutta viikko kaninkolossa on antanut aikaa taas ajatella paljon kaikenlaista.  Voisivatpa kaikki yksityisellä työnantajalla (tai miksei kenellä tahansa) työskentelevät suhtautua työhönsä intoihimoisesti, arvostavasti ja kiitollisuudella. Minä tiedän tasan tarkkaan keiden ansiota se yleensä on, että minulla on työpaikka. Tiedän mitä työllistäminen tarkoittaa, enkä voi muuta kuin nöyränä olla henkinen käsi lipassa vähän väliä. Ilman yrittäjiä ei olisi niin monia työpaikkoja. Niiden paikkojen eteen tulisi myös työntekijöiden antaa täysi panoksensa. Kateellisuus yrittäjien tuloista ja eduista on turhaa. Jokainen voi ryhtyä yrittäjäksi. Siitä vain...  it´s an open road.


Mutta ei siitä sen enempää. Sain tänään Katilta Peikonlehden alun. IHANA!


Mietin, että pitäisikö se laittaa heti multaan vai juurruttaa vedessä? Tietääkö joku paremmin?


Ja hei! Eilen Villissä pihassa vieraili kymmeniä ihania vieraita. Kiitos ihan jokaiselle! Minulla heräsi ihan hulluja ajatuksiakin avoimien ovien pitämisestä, mutta palataan siihen myöhemmin...

   
Nyt avaan kalenterin ja huomenna suuntaan rakkaalle työmaalleni!

sunnuntai 9. heinäkuuta 2017

Koti vs. puutarha

Kun viettää kaiken liikenevän aikansa puutarhassa, alkaa sisätiloissa näyttää ihan kauhealta.
Koiran karvat leijuvat ja kaikkialla on tavara- ja pyykkiröykkiöitä. Saa olla todellinen optimisti kokeakseen sisätilat viihtyisäksi. On parempi pysyä puutarhassa. 
Tai suorittaa hieman raivausta, että voi istahtaa sohvalle huokaisemaan.

NASSU SOHVALLAAN OLOHUONEEESSA

Kesäaikaan kodin sisustus häviää prioriteeteissa puutarhalle. Ja se on ihan ok.
En kuitenkaan nauti sotkusta tai liasta. Itseasiassa ahdistun siitä kovin ja tulen pahantuuliseksi. Mäkätän.

OLOHUONEESSA

En muutenkaan ole viikkosiivoustyyppiä eikä se olisi tämän kokoisessa talossa edes mahdollista. Teen päivittäin siisteyttä ylläpitäviä juttuja, imuroin, pyyhin lattioita, keräilen tavaroita, viikkaan ja pyykkään. Siisteys säilyy jotenkin, kun hommia ei kerää.

EBBA MASALIN, OPETUSTAULUT OLOHUONEESSA

Kukat sisällä tietenkin lisäävät viihtyisyyttä. Nyt voi tuoda jo pioneitakin sisään. On ihanaa, kun kotona tuoksuu. Puhtaat ja tyhjät pinnat ovat myös ikuisia mielihyvän lähteitä. Harkitut esineet puhtaassa avarassa tilassa esim. pöydällä tai hyllyllä ovat ehkä nautinnollisinta sisustuksessa. Minimalistista ei tarvitse olla. Muttei sentään sellaista ryöpytystä tai rönsyävyyttä, minkä hyväksyn puutarhassa.

PIONI KEITTIÖSSÄ

Keittiössäni on juuri nyt ruhtinatar, Duchesse de Nemours. Voin kohta mennä syömään iltapalaksi riisipuuroa aateliseen seuraan. Onneksi ei tarvitse jutella. Mitä sitä osaisi ranskalaiselle ruhtinattarelle edes sanoa? "Bonjour, olettepa kaunis tänään, kuten aina."?

DUCHESSE DE NEMOURS

KEITTIÖN TASOLLA

Huomenna Villissä pihassa on avoin puutarha klo 16-20!
En ole ottanut paineita järjestelyistä tämän extempore-tilaisuuden suhteen.
On kuitenkin kivaa, miten monet ovat kiinnostuneita puutarhasta!
(Kysy osoitetta testiviestillä, mikäli tarvitset sen 050 5407604)


Kesällä puutarha voittaa koti vs. puutarha-kilpailun mennen tullen. Talvella on aikaa olla sisällä ja siirrellä sisustustyynyjä paikasta toiseen.

Happy Gardening!